Hallituksella on väliä

Suomea, yrityksiä ja eri yhteisöjä johtavat hallitukset. Hallituksilla on valtaa ja vastuuta. On siis merkityksellinen asia, millaisista persoonista hallitus muodostuu. Ihmiset tekevät päätökset, joten heidän asenteensa, osaamisensa ja kokemustaustansa vaikuttavat ratkaisuihin ja valintoihin.

Minulle toimitusjohtajana yrityksen hallitus on tärkeä tukiverkko ja peili. Yhtäältä se haastaa, työllistää ja vaatii paljon, toisaalta kannustaa ja rohkaisee. Kun lähes kymmenen vuotta sitten aloitin nykyisessä tehtävässäni, käynnistimme tuoreessa yhtiössämme säännöllisen, ammattimaisen hallitustyön. Kokemuksestani voin vahvistaa osaavan hallituksen ison merkityksen.

Alkuvaiheessa hallitus loi yrityksellemme uskottavuutta ja avasi monia ovia, jotka olisivat muuten pysyneet säpissä. Pörssilistautumisessa ja listayhtiön toimintatapojen luomisessa hallituksen jäsenten kokemus on ollut erittäin arvokasta.

Rahoittajien ja kansainvälisten sijoittajien tapaamisissa on laaja-alainen ja osaava hallitus lisännyt yhtiön uskottavuutta. Pertti Huuskosen ja Reijo Tauriaisen Technopolis-kokemukset ovat auttaneet monissa mutkissa. Kuntien tilanteen ja talouden ymmärrystä on hallitustyöhön tuonut monille Kalevan lukijoillekin tuttu Oulun entinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen.

Pienten yritysten hallitus muodostetaan liian usein siten, että yrittäjä-toimitusjohtaja on myös hallituksen puheenjohtaja, ja joku hänen lähipiiristään hallituksen jäsen tai varajäsen. Näin täytetään lain kirjain, mutta tällaisella hallituksella ei kuitenkaan monesti ole merkitystä, jos yritystä halutaan kehittää monipuolisesti.

Rohkaisenkin yrittäjiä ja yrittäjäksi aikovia panostamaan ammattitaitoisen, aidosti monitahoisen hallituksen kokoamiseen, vaikka liiketoiminta olisikin pientä tai vielä alussa. Hallitus tienaa takuulla (mahdolliset) palkkionsa, kun se auttaa yritystä monien karikkojen ohi ja avaa mahdollisuuksien näköalaa.

Otetaanpa mukaan vielä poliittinen ulottuvuus. Suomen hallitusneuvottelut ovat tätä kirjoittaessani median tietojen mukaan pitkällä. Poliittiset päättäjät valitaan demokraattisesti vaalien kautta. Hallitusohjelma on se strategiapaperi, joka ensin neuvotellaan, ja jota hallitus lähtee sitten panemaan toimeen. Ministereiden tausta ja osaaminen vaikuttavat väistämättä siihen, mitkä asiat työssä ja toiminnassa painottuvat. Toivon, että hallitusohjelman keskiössä on yrittäjyyden ja työllisyyden edistäminen.

Yhteinen tehtävä kantaa ja yhdistää. Tämä koskee niin yrityksiä, järjestöjä, kuntia kuin urheilujoukkueitakin – ja toivottavasti myös poliittista hallitusta. Siksi mission tulisi olla yhteinen ja kirkas. Sellainen, joka innostaa toimimaan. Innostus johtaa onnistumisiin.

Julkaistu Kalevassa vuonna 2019.

Onko arvoilla aitoa merkitystä?

Olen viime vuosina yhä useammin pysähtynyt yritystoiminnan arvojen äärelle, sillä ne ovat juuri tässä ajassa erityisen tärkeä asia. Olen myös iloinnut, että yhä useampi organisaatio ja johtaja on osoittanut kiinnostusta aihepiiriin. Arvot luovat toiminnan ja päätöksenteon perustan. Ei ole yhdentekevää, millaisella kivijalalla talo seisoo.

Lähtökohtaisesti liiketoiminnan tulee olla kannattavaa, jotta toiminta on kestävää, ja palkat, verot, eläkemaksut ja muut velvoitteet voidaan hoitaa. Liiketoiminnalla tulee kuitenkin olla rahan tekemistä syvällisempi merkitys ja tarkoitus. Kun tuo missio on yhdessä omaksuttu, niin tekemistä ohjaavat oikeat periaatteet ja arvot.

Tällä viikolla arvokeskustelu on pysäyttänyt minut niin somessa kuin omassa yrityksessäkin. LinkedIn:ssä käytiin isolla porukalla mielenkiintoista keskustelua siitä, miten arvot näkyvät myyntityössä, rekrytoinnissa ja johtamisessa – vai näkyvätkö ne? Linkkarikeskustelu vahvisti sitä näkemystä, että kyllä arvot ovat vahvasti esillä myös arjessa ja tekemisessä.

Yrityksemme koulutuspäivässä pohdimme tiimin kanssa arvoja, strategiaa ja tavoitteita. Mietimme ryhmissä, miten ne heijastuvat työhömme. Kolmesta arvostamme – aktiivisuus, vastuuntunto ja rohkeus – otan esimerkiksi rohkeuden. Se herätti seuraavia ajatuksia: Rohkeutta on… veturin rooli
hankkeissamme, tehdä päätöksiä, mennä epämukavuusalueelle – ja myös kysyä apua. Vastaukset ilahduttivat, sillä ne osoittavat rohkeuden kulkevan aitona arvona arjessamme, yksittäisen työntekijän ratkaisuista liiketoiminnan ytimeen.

Oletan, että työnhakijat hakeutuvat innokkaasti työtehtäviin, jotka vastaavat heidän arvojaan. Sama pätee myös toisinpäin: yritykset ja organisaatiot hakevat työntekijöitä, joiden arvomaailma on linjassa työnantajan arvojen kanssa, ovathan työntekijät yhteisönsä mainelähettiläitä. Kokemukseni on, että ristiriitaiset arvomaailmat johtavat ennemmin tai myöhemmin siihen, että tiet erkanevat. Siksikään kysymys ei ole vähäpätöisestä asiasta.

On paikallaan pohtia myös, millaisia arvoja ja toimintakulttuuria minä itse edustan? Olen kohdannut työelämässä tilanteita, joissa läpi on tullut keskustelukumppanin laskelmoivuus, jopa ylimielisyys. Silloin yhteistyön väylää on ollut vaikea rakentaa. Useammin saan kuitenkin kohdata sympaattisia ja tuntevia ihmisiä, jotka pyrkivät kaikkia osapuolia hyödyttävään win-win- yhteistyöhön. Sellaisten kumppaneiden kanssa on ilo toimia. Toivon, että minustakin välittyy tämä henki ja arvomaailma.

Ruutanaperälläkin saa haaveilla


Olen kuunnellut viime aikoina kirjaa Elon Muskista. Musk on tunnettu visionääri ja kiistelty persoona muun muassa Teslan, SpaceX:n ja SolarCityn taustalla. Voimme kiistatta todeta hänen olevan yksi aikamme uudistajista. Musk uskalsi unelmoida jo nuorena ja on näyttänyt todeksi sen, että kovia – ehkä jopa liian
kovilta tuntuvia – tavoitteita kannattaa asettaa. Usein tavoitteilla on taipumus toteutua.


Tänään on juhlapäivä. Monet päättävät opintonsa ja siirtyvät seuraavaan vaiheeseen elämässään. Onnittelut kaikille koulunsa ja opintonsa päättäville nuorille ja vanhemmillekin! Moni on saanut opiskeluistaan tunnustuksen tai palkinnon, stipendejäkin jaetaan.


Mieleenpainuvin tunnustus omilta kouluajoiltani on lukiosta. Sain entisen rehtorin nimikkostipendin, jonka kriteereinä eivät poikkeuksellisesti olleet parhaat arvosanat. Olin nimittäin ideoideni ja ”aktiivisuuteni”
vuoksi joskus pienissä vaikeuksissakin. Tuo stipendi antoi kuitenkin rohkaisua siihen, että sopivaa toimellisuutta kannattaa jatkaa.


Ymmärrän, että koulumaailma on mennyt tässä suhteessa parempaan suuntaan. Kymppi historiasta tai englannista ei ole enää ainoa tavoite tai palkitsemisen peruste. Erilaisia lahjakkuuksia ja taipumuksia arvostetaan ja niiden käyttämistä tuetaan. Ainakin toivon niin.


Tälläkin kolumnivuorollani haluan kohdentaa muutaman sanan sinulle, nuori lukija: Kerää tietoa ja osaamista monin tavoin. Usko unelmiisi, haaveile ja aseta itsellesi sopivat tavoitteet. Luota huomiseen ja säilytä positiivinen asenne elämään. Nämä periaatteet kantavat vaikeinakin hetkinä. Olen itsekin
työelämässäni saanut todistaa vision ja unelmien voimaa.


Toinen omakohtainen muisto kumpuaa lähes kahden vuosikymmenen takaa. Sain osallistua vain muutaman vuoden työelämäkokemuksen omaavana nuorten yritysjohtajien kasvuvalmennukseen. Se kokemus oli osaltaan määrittelemässä työelämäni suuntaa. Tuolla kurssilla mieleeni jäi kokeneen valmentajan käyttämä termi ”ruutanaperäläisyys”. Termi kuvaa maanläheistä tekemisen otetta ja mallia, joka kantaa sekä opinnoissa että työelämässä. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit arvostavat asennetta, jossa ollaan valmiita
tarttumaan lapioon, kantamaan vastuuta, auttamaan ja palvelemaan toisia – vaikka sitten sormet mullassa.


Ruutanaperälläkin on kuitenkin lupa haaveilla. Eräs arvostamani tyrnäväläinen maanviljelijä totesi aikoinaan, että sama energia siinä kuluu, haaveileepa sitten pienesti tai isosti. Samahan se on siis haaveilla isosti.