Suomen Parhaat Työpaikat listattiin Great Place to Work -instituutin toimesta vapun alla. Julkistuksen jälkeen seurasin mielenkiinnolla kärkeen sijoittuneiden organisaatioiden viestintää ja somekeskusteluja hyvän työpaikan rakennuspalikoista. Selvää on, että pitkä pandemia-aika on väistämättä vaikuttanut johtamiseemme ja tuonut siihen uusia painopisteitä.

Parhaat työpaikat nostivat esille muun muassa jatkuvan ja aktiivisen vuorovaikutuksen sekä psykologiseen turvallisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin panostamisen. Lisäksi tunnistin päivityksistä arvojen korostamisen ja luottamuksen merkityksen. Näillä elementeillä saadaan ihmisistä heidän paras potentiaalinsa esiin.

Jotta ihmiset voivat aidosti liittää päivittäisen työnsä organisaation strategiaan, lukeutuu ydinasioihin myös johtamisen selkeys. Se on edellytys asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle – onnistumisille. Ne taas tuovat iloa ja lisäävät koko organisaation tyytyväisyyttä.

Jääkiekon maailmanmestaruuskisat ovat juuri käynnistyneet, ja kultaiset olympiamitalit – ensimmäiset koskaan tässä lajissa – ovat meillä tuoreessa muistissa. Maajoukkueen päävalmentajan Jukka Jalosen pelifilosofia pohjautuu arvoihin luottamus, reiluus ja yhteistyö. Lopputulos kertoo, että niiden avulla rakennettiin turnauksen paras joukkue.

Jalonen on puhunut paljon myös roolituksesta ja ryhmähengestä. Hän on korostanut Leijonajoukkueessa olevan sitoutuneita pelaajia, joita on helppo valmentaa: ”Yritämme rakentaa hyvän ilmapiirin ja toimivat henkilökemiat, minkä ansiosta meillä on mielestäni aina mahdollisuus pelata mitaleista.”

Olen lukenut, että Leijonien ja Jukka Jalosen filosofiaan kuuluvat myös uskallus kysyä ja kyseenalaistaa asioita oikeilla hetkillä, kommunikoida ja viestiä avoimesti sekä luottamus itseen ja toisiin. Näitä täydentävät teesit: ”Yritämme saada itsestämme parhaamme irti tiukoissa paikoissa ja arvostamme kaikkia joukkueen jäseniä roolista riippumatta.” Siinäpä hyvät periaatteet kiekkojoukkueen lisäksi kaikille työpaikoille.

Leijonien ja parhaiksi listattujen työpaikkojen teeseissä onkin paljon yhteistä. Sinänsä yksinkertaiselta tuntuvia asioita, mutta joiden noudattaminen kuitenkin vaatii sitoutumista ja henkistä suuruutta.

Tiedämme, että työelämä ei ole pelkkää myötämäkeä. Vaikeatkin asiat pitää käsitellä, ja sen voi tehdä rakentavassa ja ratkaisuhakuisessa hengessä. Keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä on jokaisella mahdollisuus kukoistaa, ja voittavassa joukkueessa on ilo pelata.

Lopuksi kysymys pohdittavaksi sinulle: oletko sitoutunut pelaaja yhteisössäsi? Ja valmentajille: luotko turvallisen ilmapiirin joukkueessasi?

Julkaistu Kalevassa toukokuussa 2022

Törmäämme vielä ajoittain väitteeseen, että yritystoiminnan ainoa tehtävä on tuottaa osakkeenomistajilleen voittoa. Olen jyrkästi eri mieltä. Ajatus on osakeyhtiölain mustavalkoista tulkintaa.

Vastuullinen yritys ja yrittäjä rakentavat toiminta-ajatuksen huomattavasti laajemmalle merkitykselle kuin pelkästään euron kiilto silmissä. Kestävä liiketoiminta tuottaa runsaasti lisäarvoa ja hyvää ympärilleen.

Kyllä yrityksen pitää tehdä voittoa. On vastuutonta pyörittää yritystä kovin pitkään tappiolla, sillä ennen pitkää edessä on konkurssi, mikä aiheuttaa ongelmia omistajille, työntekijöille, yhteistyökumppaneille ja yhteiskunnalle.

Edesmennyt pitkän linjan yrittäjä Kirsti Paakkanen on kuvannut ajatteluaan seuraavasti: ”Minulla on bisnesfilosofia, joka toimii. Kun ei ensimmäisenä ajattele rahaa, vaan sitä, että työ onnistuu ja siinä on sydän mukana, rahaa alkaa virrata ovista ja ikkunoista.” Hyvin kiteytetty kokeneelta yrittäjältä. Tosin jokainen yritystoiminnassa mukana ollut tietää, että harvemmin se noin helposti menee. Yleensä matkassa on monta mutkaa ja kuolemanlaaksoakin ennen kuin rahaa alkaa virrata – jos alkaa.

Tunnetun hissi- ja liukuporrasyhtiö KONE Oyj:n missio on selkeä: Teemme kaupungeista parempia paikkoja elää. Hoivatilojen missio on kuvattu jo vuosikymmenen ajan näin: luomme parempaa yhteiskuntaa ja palveluympäristöä yhdessä kumppaneidemme kanssa. Tausta-ajatuksena on, että liiketoiminnalla on syvällisempi tarkoitus, joka aidosti parantaa yhteiskunnan palveluja ja ihmisten elämää.

Pinnalla olevassa vastuullisuuskeskustelussa puhutaan usein kolmesta ulottuvuudesta: ympäristövastuu (E), yhteiskuntavastuu (S) sekä hyvä ja vastuullinen hallintotapa (G). Ammattimaiset ja uskottavat yritykset huomioivat nämä kaikki.

Vastuullinen yritys pyrkii siis tekemään hyvää ympäristölle ja yhteiskunnalle, mutta tuottamaan samaan aikaan myös asiallista tulosta liiketoiminnalla. Yhteiskuntavastuu toteutuu, kun yritykset toteuttavat investointeja, työllistävät sekä maksavat verot, palkat ja muut sille kuuluvat maksut. Tuloksentekokyky on kestävän kasvun edellytys.

Tämän kolumnini ydinviestin voi tiivistää Henry Fordin vastuulliseen ajatukseen viime vuosisadalta: A business that makes nothing but money is a poor business –Liiketoiminta, joka tuottaa pelkästään rahaa, on surkeaa liiketoimintaa.

Julkaistu Kalevassa marraskuussa 2021 ja Kauppalehdessä tammikuussa 2022.

Kävin viime viikonloppuna pitkän juoksulenkin. Tienasin 18 pistettä. Keskiviikkona kävin aamusalilla, ja tunnin treenistä napsahti 10 pistettä. Talven hiihtolenkeillä pistekerroin oli 0,75, eli esimerkiksi 15 kilometrin sivakoinnista kertyi 11 liikuntapistettä.

Kyseessä on työpaikkamme liikuntahaaste, jossa tavoitteena on kerätä viiden kuukauden aikana 500 liikuntapistettä. Sen saavuttaa liikkumalla keskimäärin kolme kertaa viikossa. Noin 90 % työntekijöistämme saavuttanee tavoitteen kesään mennessä, ja osalla se on täyttynyt jo viikkoja sitten.

Toimistotyöläisten on välttämätöntä huolehtia sekä fyysisestä että henkisestä kunnosta ja jaksamisesta, joten meillä on sportattu haasteen merkeissä useiden vuosien ajan. Jo ensimmäisellä kerralla huomasimme, että liikuntahaaste lisää yhteisöllisyyttä, kannustaa lähtemään liikkeelle pienessä räntäsateessakin ja mikä parasta, pitää porukan terveempänä ja vireämpänä kiireisessä arjessa.

Toimistoillamme on kahvihuoneen seinällä fläppipaperilla taulukko, johon maanantaisin merkitään tussilla edellisen viikon suoritukset. Puhetta (ja selityksiä) edellisen viikon ja viikonlopun suorituksista riittää. Kun Juho, Joonas tai Heli urakoi yli 100 pistettä viikossa, niin siitähän riittää tarinaa ja huulenheittoa useita päiviä. Tuttu lausahdus on, että ”tuohon on täytynyt käyttää jo vapaa-aikaakin”. Kaverin ahkeroinnista ja onnistumisista osataan iloita.

Liikuntaan innostaminen ja kannustaminen ovat keskeinen osa yrityskulttuuriamme. Ketään ei painosteta, mutta vahvan tuen kyllä saa. Usein työntekijät nostavatkin tämän yhdeksi firmamme vahvuudeksi. Liikuntasetelit, liikuntahaasteet ja yhteiset liikuntatempaukset tai pelivuorot ovat tärkeä osa hyvää työpaikkakokemusta.

Liikunta tuo iloa elämään, ja lajien kirjo on niin valtava, että jokainen voi löytää itselleen sopivan liikkumisen tavan. Itse olen kokenut, että liikunta myös lievittää stressiä ja vapauttaa ajatuksia ideoimaan uutta. Porukassa liikkuminen on myös sosiaalisesti mukavaa. Liikunnan terveyshyödytkin ovat kiistattomat: liikunta ehkäisee monia sairauksia, vähentää sairaspoissaoloja ja on merkittävä tekijä myös painonhallinnassa.

Haastan Kalevan levikkialueen yritykset mukaan liikuntahaasteeseen. Julkaisen Twitterissä ja LinkedInissä tänään (8.5.2021) Hoivatilojen haasteen ja pistetaulukon malliksi (somessa #sporttihaaste). Samalla kannustan sinua löytämään itsellesi sopivan liikuntamuodon ja sen myötä liikkumisen ilon. Presidentti Kekkosen sanoin: Kaikki syyt, jotka estävät meitä liikkumasta, ovat tekosyitä.

Julkaistu Kalevassa vuonna 2021.